Esiliinassa niitä siis on. Ja koska olen tosiaan joutunut heittämään tuon köyhälistö-ajatuksen pois spiraaleihin hullaantuneena, antaa sitten mennä ihan täysillä.
Kangas on villasekoitetta ja opin sitten esiliinani tehtyäni, että murtotoimikasta ei ole hautalöydöistä löytynyt. Toki minulla on sen verran toivoa, että kenties sitä jostain haudasta joskus vaikka löydettäisiinkin. Mutta koska kangas on tosiaan villasekoitetta, niin tuskinpa sitä polyesteriä sieltä kuitenkaan löytyy eikä konekehrättyä, nykyväriaineilla värjättya eikä konekudottua kangastakaan....
Mutta se essu. Ompelin ensin essun reunat, koska en ihan vielä ajatellut opetella lautanauhan tekemistä kankaan reunaan. Ja sitten alkoi se spiraalien vääntäminen ja kuvioiksi tekeminen. Pikkuisen on kädet hellänä.Spiraalikuvioissahan on ihan varmasti oikeat ja väärät tavat tehdä, ja tein ne varmasti sillä väärällä tavalla. Mutta kuvioita syntyi. Essun reunustin ompelemalla joka reunaan spiraaliputkia, essun etualareunaan ompelin tekemäni spiraalikuviot kiinni ja essun kulmiin tein ns. viuhkakuviot. Ehkäpä se seuraava essu on sitten jo huomattavasti enemmän oikein tehty. Mutta kaukaa katsottuna sehän näyttää ihan mukiin menevältä - jos siis ei asiantuntija ole katselemassa....
