Keskeneräiset - mutta kenties jonain päivänä valmiita

Koska tänään olisi hyvä päivä tuulettaa tekeleitäni Pukkisaaren markkinoilla, niin olen tietenkin valinnut juuri tänä viikonloppuna sairastaa flunssaa. Jospa huomenna jaksaisi edes siviileissä siellä käväistä...

Mutta kunto riittää kuitenkin - ehkä - muutaman pronssispiraalin vääntämiseen, niin saisi edes yhden työn lopullisesti valmiiksi. Kun näitä keskeneräisiä kerran riittää...

Alimpana on itselleni kudottu viitan eli vaipan alku - reunat on päättelemättä ja kyllähän siihen myös erilaisia pronssikoristeita on laitettava. Loimena on saksanpähkinällä värjättyä pirtinkehräämön 90x2 lampaanvillalankaa ja kuteena krapilla kylmävärjättyä saman kehräämön 500 x 1 villalankaa. 

Toiseksi alimpana on miehelle tehty viitta, joka on periaatteessa valmis, mutta haluan tehdä siihen muutaman pronssikoristeen (oikein yksinkertaisia ja vain muutama kappale helmanurkan tienoille. Sudenpäänsolki on jo valmiina. Loimena on sama kuin toisessa viitassa, kuteena on Novitan Natura 100 % kertaamaton luonnonvalkoinen lampaanvillalanka. Lanka on värjätty ensin saksanpähkinäliemen jälkivärillä, mutta kun väri oli kovin vaatimaton, niin heitin langat vielä krapin jälkiliemiin kylmävärjäytymään. 

Päällimmäisin kangas on päällyshameen eli peploksen kangas. Langat on kylmävärjätty krapilla, eivät todellakaan mitenkään tasainen värjäys, mutta oikeastaan pidän tuosta elävästä pinnasta enemmän kuin mitä teollisesti värjätyistä langoista tulisi. Aloitin jo hieman päättelyä, mutta se menee täysin uusiksi. Piti vain tehdä jotain tässä välissä, kun harmitti vietävästi. Päällyshame on kudottu kapeana ja päättelyt tulevat ei-periodisti ylös ja alas. Ja tietysti siihen vielä sitten jonkin lautanaudan kutominen (elätän vielä toivetta, että pääsisin sittenkin huomenna markkinoille ja ostamaan sen lautanauhan...).

Päällimmäisenä on langat mekko varten - pirtin kehräämön 70x2 loimeksi ja 90x1 kuteeksi. Indigovärjäys ei mennyt ihan nappiin, eli kudelangat eivät värjääntyneet tasaisesti. Eli sisimmät langat jäivät ilman väriä. Tiedän syyn ja osaan ensi kerralla tehdä paremmin, mutta voi olla, että tilaan bragelta kudelangat kuitenkin. Teen noista itsevärjätyistä sitten jotain muuta. 

Eli nyt vain sitten spiraaleja vääntämään....

Kolme essua

Kudoin jo viime syksynä kansalaisopiston kurssilla kolme essua - samalla loimenlaitolla kun se oli melko nopeaa. Loimena oli pirtinkehräämön 90x2 luonnonvalkoinen lampaanvillalanka, sidoksen laskeva toimikas ja tietysti reunoissa tuppilohulpiot. Kankaat sain jo vajaa vuosi sitten kudotuksi, mutta vasta nyt essut ovat (lopullisen?) valmiita. Ainakin essut kaipaavat vielä kunnon prässin.

Ensimmäiseksi valmistui ruskea esiliina. Kuteena on itsekehrättyä sekalaisen kirjavaa harmaan-ruskeaa lampaanvillalankaa.

Värjäilin essua pariinkin kertaan, ensin lepänkävyillä (josta tuli kyllä ruskea sävy, mutta kovin mieto) ja sitten vielä saksanpähkinäliemen jälkivärillä (alkuväri meni viitan loimilankojen värjäykseen). Väriä ei lopultakaan paljoa tullut, mutta luonnonvalkoiset langat sentään taittuivat ruskeaan ja pahin harmaus lähti.

Essujen spiraalit tein jälleen messinkilangasta (kun sitä kerran on niin helposti saatavilla) eli essun ympäri kulkee spiraalipätkät ja ja kulmissa on sitten vielä spiraaliviuhkat. Vaikka tämä essu on vaatimattomimman väriltään näistä uusista essuista, niin se lienee kuitenkin onnistuinein (eli vähiten virheitä).

Toisen essun kudelangat olivat jälleen itsekehrättyä, mutta vaalean harmaasta hahtuvalangasta ja voi kun kehräämienen olikin nopeaa ja helppoa. Mutta sitten se värjääminen, huoh! Värjäsin essun ennen päättelyitä - kun en tiennyt miten muutenkaan saisin spiraalit laitettua. Nyt oli mukana myös lankaa päättelyä varten. Mutta kuten säärisiteiden kanssa niin myös essu muuttui puretusliemessä kellertäväksi (ei niin pahasti kuitenkaan). Eli vaati melko monta indigokastoa, että sain edes jonkinlaisen sinisen sävyä aikaiseksi. Vaikka kuvassa essu näyttää siniseltä, niin sinistä vasten se on ihan vihreä ja vihreää vasten siniseltä - eli tumma turkoosi. Jälleen kerran päättely tuotti jonkin verran ryttyä kankaaseen, mutta hei - ei enää niin paljon kuin aikaisemmissa töissä.

Kangasta jouduin kuitenkin jonkin verran purkamaan, koska essussa oli polkuvirheen seurauksena virheet sekä alussa että lopussa, enkä voinut niitä siihen jättää. Nyt on sitten väriraidat hapsuissa ja kiharatkin vielä ovat. Kiharat saan toivottavasti pois vielä kunnon kastelun jälkeen.

Messinkispiraaleista tein rivit sekä essun ala- että yläosaan ja alarivin päätyihin einytihanviuhkat mutta melkein. Lopuksi tein vielä spiraalipätkät essun sivureunoille, mitäpä sitä säästelemään kun kerran aloitti.

Essun koristeluinnostuksena toimi tämä finnan kuva

https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM17208:648 , sekä toki jo toisten tekemät vastaavat esiliinat. 

Kolmannen essun kuteena oli samoin kuin äskeisessä essussa toki itse, mutta hahtuvalangasta, kehrättyä, tällä kertaa luonnonvalkoista lampaanvillalankaa. Päättelin essun jo talvella sekä värjäsin sen pakastimessa olleella vihdassa - hyvin antoi väriä vielä yhden vihtomiskerran jälkeenkin (tosin emme oikeasti vihdo, vaan otamme vihdasta vaan hyvät tuoksut saunaan - ja sen jälkeisen siivoamisen....). Eli kuten sanonta sanoo, ensin saunotaan ja sitten värjätään vasta(lla). 

Essun ylä- ja alalaidassa on spiraalipätkäketjut ja sitten väkersin kuvioita helmaan. Ei ole oikein mun vahvuus nuo kuviot, mutta voi olla että siihenkin harjoittelu auttaa.

Nyt on siis kaikkiaan neljä essua odottamassa käyttöä - tosin yksi siis kaupan kankaasta, sekin murtotoimikasta ja jo kerran käytetty. Mutta jospa niitä joskus pääsisi tuulettamaan ;-)

Ihka uudet säärisiteet - ja selkeä laadun kehittyminen

Sain jo ennen kesää kudottua uudet säärisiteet, mutta vasta nyt sain ne viimein valmiiksi.

Tällä kertaa käytin pirtin kehräämön 70 x 2 vaalean harmaata lampaanvillalankaa loimena (eli hieman ohuempaa kuin edellisissä) ja kuteena pirtin kehräämön niin ikään vaalean harmaata, mutta 90 x 1 villalankaa. Koska halusin edes pientä värieroa kuteen ja loimen välille, niin värjäsin kudelangan. Puretteena alunaa ja hups, ei sitten mitään muistikuvaa, millä sain lankaa hieman kellertävän värin. Mutta koska tuohon aikaan ei maa vielä mitään tuoretta antanut, niin käytin muistaakseni jotain kuivattua (pietaryrttiä?).

Kudoin säärisiteet samanaikaisesti, ja työ eteni aivan hurjaa vauhtia (jouduin hieman jopa hidastelemaan, koska kutomolla oli avoimet ovet ja puissa toivottiin olevan keskeneräiset työt esille (eikä keskeneräistä loimen luomista).

Työn jälki oli mielestäni jo suorastaan kiitettävää (suuri syy varmaankin kunnollisessa kudelangassa), ja pituudeksikin tuli sitten neljä metriä - että on ainakin riittävästi.

Halusin toki säärisiteet jotenkin värjätä, ja tätä varten jouduin sitten odotteleen näin pitkälle, että sain indigoliemen tulille. Jostain syystä (viinikivijäämät?) puretus muutti säärisiteiden värin ihan keltaiseksi, joten vihreäthän niistä säärisiteistä sitten tuli. Mutta ihan kelpo väri kuitenkin - eli eikai ihan sille kaikkein köyhimmälle tälläkään kertaa vaatepartta tullut...

Koska kaikki ei tietenkään mennyt ihan nappiin, niin värjäsin ennen päättelyä enkä sitten muistanut laitella samoihin liemiin loimilankoja päättelyä varten, joten nämä säärisiteet on ihan vain päärmätty ihan "modernilla" tavalla.