Kudoin jo viime syksynä kansalaisopiston kurssilla kolme essua - samalla loimenlaitolla kun se oli melko nopeaa. Loimena oli pirtinkehräämön 90x2 luonnonvalkoinen lampaanvillalanka, sidoksen laskeva toimikas ja tietysti reunoissa tuppilohulpiot. Kankaat sain jo vajaa vuosi sitten kudotuksi, mutta vasta nyt essut ovat (lopullisen?) valmiita. Ainakin essut kaipaavat vielä kunnon prässin.
Ensimmäiseksi valmistui ruskea esiliina. Kuteena on itsekehrättyä sekalaisen kirjavaa harmaan-ruskeaa lampaanvillalankaa.
Värjäilin essua pariinkin kertaan, ensin lepänkävyillä (josta tuli kyllä ruskea sävy, mutta kovin mieto) ja sitten vielä saksanpähkinäliemen jälkivärillä (alkuväri meni viitan loimilankojen värjäykseen). Väriä ei lopultakaan paljoa tullut, mutta luonnonvalkoiset langat sentään taittuivat ruskeaan ja pahin harmaus lähti.
Essujen spiraalit tein jälleen messinkilangasta (kun sitä kerran on niin helposti saatavilla) eli essun ympäri kulkee spiraalipätkät ja ja kulmissa on sitten vielä spiraaliviuhkat. Vaikka tämä essu on vaatimattomimman väriltään näistä uusista essuista, niin se lienee kuitenkin onnistuinein (eli vähiten virheitä).
Toisen essun kudelangat olivat jälleen itsekehrättyä, mutta vaalean harmaasta hahtuvalangasta ja voi kun kehräämienen olikin nopeaa ja helppoa. Mutta sitten se värjääminen, huoh! Värjäsin essun ennen päättelyitä - kun en tiennyt miten muutenkaan saisin spiraalit laitettua. Nyt oli mukana myös lankaa päättelyä varten. Mutta kuten säärisiteiden kanssa niin myös essu muuttui puretusliemessä kellertäväksi (ei niin pahasti kuitenkaan). Eli vaati melko monta indigokastoa, että sain edes jonkinlaisen sinisen sävyä aikaiseksi. Vaikka kuvassa essu näyttää siniseltä, niin sinistä vasten se on ihan vihreä ja vihreää vasten siniseltä - eli tumma turkoosi. Jälleen kerran päättely tuotti jonkin verran ryttyä kankaaseen, mutta hei - ei enää niin paljon kuin aikaisemmissa töissä.
Kangasta jouduin kuitenkin jonkin verran purkamaan, koska essussa oli polkuvirheen seurauksena virheet sekä alussa että lopussa, enkä voinut niitä siihen jättää. Nyt on sitten väriraidat hapsuissa ja kiharatkin vielä ovat. Kiharat saan toivottavasti pois vielä kunnon kastelun jälkeen.
Messinkispiraaleista tein rivit sekä essun ala- että yläosaan ja alarivin päätyihin einytihanviuhkat mutta melkein. Lopuksi tein vielä spiraalipätkät essun sivureunoille, mitäpä sitä säästelemään kun kerran aloitti.
Essun koristeluinnostuksena toimi tämä finnan kuva
https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM17208:648 , sekä toki jo toisten tekemät vastaavat esiliinat.
Kolmannen essun kuteena oli samoin kuin äskeisessä essussa toki itse, mutta hahtuvalangasta, kehrättyä, tällä kertaa luonnonvalkoista lampaanvillalankaa. Päättelin essun jo talvella sekä värjäsin sen pakastimessa olleella vihdassa - hyvin antoi väriä vielä yhden vihtomiskerran jälkeenkin (tosin emme oikeasti vihdo, vaan otamme vihdasta vaan hyvät tuoksut saunaan - ja sen jälkeisen siivoamisen....). Eli kuten sanonta sanoo, ensin saunotaan ja sitten värjätään vasta(lla).
Essun ylä- ja alalaidassa on spiraalipätkäketjut ja sitten väkersin kuvioita helmaan. Ei ole oikein mun vahvuus nuo kuviot, mutta voi olla että siihenkin harjoittelu auttaa.
Nyt on siis kaikkiaan neljä essua odottamassa käyttöä - tosin yksi siis kaupan kankaasta, sekin murtotoimikasta ja jo kerran käytetty. Mutta jospa niitä joskus pääsisi tuulettamaan ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti