torstai 23. helmikuuta 2017

Koruni

Koruja olen kerännyt asuuni sieltä sun täältä. Osan olen ostanut Hämeenlinnan markkinoilta, osan olen tehnyt itse ja osa on ollut minulla jo ennestään (Kalevala Korut). Määrä on pikkuhiljaa kasvanut ihan riittäväksi, mitä nyt noita rannerenkaita vielä kaipailisin (ja sormuksia).



Tuo raha-helmikaulakääty on tehty koruaskarteluhelmivarastostani löytyneistä helmistä ja Norjasta (vai oliko ne sittenkin Ruotsista) museosta ostamistani viikinkiaikaisista kolikkojäljitelmistä. Samanlaisia kolikkojäljitelmiä löytynee varmaan vähän joka museokaupasta. Pääsääntöisesti kaikki metalli on pronssia, paitsi rannerenkaat ovat uskoakseni joko messinkiä tai sitten jotain päällystettyä rihkamametallia. Puukko on yksinkertainen, ehkäpä sen tilalle löytyy joltain markkinoilta vielä vähän enemmän blingiä...

Lautanauhavyö

Lautanauhan tekeminen ei ole minun juttuni. Loimen tekeminen saa hermoni jopa enemmän solmuun kuin tuo sekainen loimikasa. Mutta olen päättänyt kuitenkin sen verran oppia sitä tekemään, että osaanpa sitten arvostaa jatkossa ostamiani nauhoja :-)

Vyön kuitenkin tein. En enää muista, otinko mallin suoraan jostain blogista, mutta todennäköisesti kuitenkin tuolta jostain.  https://hibernaatio.blogspot.fi/ Lautanauhan kuviointihan on sama, mitä käytetään kankaisen päättämisessä. Yksivärisen nauhan minäkin osasin tehdä, vaikka tulos onkin no, harjoittelua harjoittelua.....   Loimina on krapilla värjättyä villalankaa, kuteena käytin paksua (voi kun tulikin tulosta nopeasti!) kaupasta ostettua kirsikan punaista villalankaa (samaa, josta tein joulusukkani). Tulos oli minulle sopiva ja kelpaava...


Alusmekot rautakausiasuun


Pellavainen mekko 


Alusmekkoon valitsin pellavakankaan. Kangas on tuota Ikean melko paksua, jotenkin rohdinkankaisen tuntuista. Koska kangas oli värjäämätöntä eli pellavan väristä, halusin siihen jotain sävyä. Pellavahan nyt muutenkin värjääntyy heikosti, joten en ottanut paineita lopputuloksesta.

Heitin siis kankaan pesukoneeseen, perään kaikki vihreät värijämät (kolmea eri sävyä), ja määrät olivat todella vähäisiä. Ja koska värit olivat jo kauan sitten hukanneet alkuperäiset paketit, en ollut aivan varma, olivatko kaikki edes pellavalle soveltuvia....

No ei sitä väriä sitten paljoa tarttunut, mutta sen verran kuitenkin, että kankaan väri on selkeästi vihreä eikä pellavan-ruskea. Sehän riittää. Tosin värisävy ei ollut mieluinen, eikä välttämättä edes sellainen, jota luonnonaineksilla saisi aikaan. Mutta kelvatkoon.

Kaavan otin Keskiajan puvut (Hovi, Maahinen, Niemi 2013) -kirjasta. Varsinaisia ompeluohjeita mekkoon ei ollut, tosin kirjasta kyllä löytyy perusompeleet. Käytin siis omaa mielikuvitusta saumoihin. Eli koska kyseessä oli pellava, käyttelin perinteistä katesaumaa.


Mekko kaipaa korjausta - tein kyllä kirjan ohjeen mukaan, mutta hihat ovat niiiin sairaan pitkät, ettei niitä ihan oikeasti voi pitää. Mutta koska korjaaminen vaatii enenmmän aikaa kuin vain nopean katkaisun, niin antaa olla vähän aikaa noin....


Villainen mekko


Ja sitten kuulin siitä Hiiden hirven hiihdosta - eli jos vaikka sinne uskaltautuisin (ja saisin asun valmiiksi).... Eli eihän sinne tuiskuun ja pakkaseen voi pelkässä pellavamekossa mennä, joten surautin pikaisesti myös villaisen mekon. Käyttämäni villakangas on todennäköisesti todella kaukana oikeanlaisesta kankaasta, mutta otin sitä, mitä kaapissa oli. Ja surautin sen samalla kaavalla kuin edellisen, mutta nyt huomattavasti lyhemmillä hihoilla. Ja ompelin kaikki piiloon jäävät saumat koneella, ups. Mutta oli parin tunnin mekko, eli ei mennyt paljoakaan aikaa tuon tekemiseen.